Muuramen lukion arvot ja strategia 2025

Arvo- ja strategiatyö päätökseen

Lukion arvotyöskentely saatiin toukokuussa päätökseen, kun lukion uudet arvot julkistettiin. Arvotyö on kestänyt 1,5 vuotta, johon on kuulunut useita henkilöstön ja opiskelijoiden arvopajoja sekä arvopaneeli-keskustelu. Läksimme liikkeelle pohtimalla maailmalla vallitsevia megatrendejä ja ajureita, jotka vaikuttavat tällä hetkellä opiskelijoidemme ja meidän toimintakenttäämme. Yhteiskuntia ja koululaitosta muovaavat voimakkaasti digitalisaatio ja tekoäly. Toisaalta kuntasektoria ravistavat niukkenevat resurssit ja pienenevät ikäluokat sekä koronan jälkeinen sosiaalisten kontaktien vaje. Koulumaailmassa olemme erityisesti huomanneet akateemisten taitojen heikkenemisen nimenomaan perustaidoissa: lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskemisessa.

Päivitetyllä strategialla ja uusilla arvoilla pyrimme taklaamaan kaikkia näitä puutteita. Strategiatyöhön ovat osallistuneet opiskelijakunta, henkilöstö, vanhempainkerho, kummiyritykset sekä yksi alumni. Uusiksi arvoiksi muotoutuivat yhteisen dialogin kautta:

·         aktiivisuus

·         hyvinvointi

·         vastuullisuus

·         yhteisöllisyys.

Laadukkaaseen lukiokoulutukseen pyrimme kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden eli mittareiden kautta, jotka ovat johtaminen, opetus ja toimintakulttuuri. Tärkeintä meille on oppimisen ilo ja hyvinvointi. Pyrimme jatkossakin olemaan luotettava ja haluttu kumppani. Visiossamme pyrimme taistelemaan passivoitumista vastaan.

Meksikolaisen professori Eduardo Anderen vierailu lukiolle

 

                                       Tutkija-professori Eduardo Andere Muuramen lukiolla

Meillä oli mainio mahdollisuus hedelmälliseen keskusteluun ja dialogiin meksikolaisen koulutusalan tutkijan ja tohtorin Eduardo Anderen kanssa. Tutustuimme päivän aikana Muuramen koululaitokseen ja teemaan "miten suomalainen koululaitos ja koulutus ovat muuttuneet viimeisen 20 vuoden aikana". 

Samalla vierailimme lukion uudessa luonnontiedesiivessä ja laboratoriossa sekä kiersimme Muuramen uudistetun uimahalli- ja liikuntahallikompleksin, jossa sijaitsevat koululle tärkeiden opiskeluhuolto-palveluiden tilat. Lopuksi piipahdimme Muuramen uudella Puukoululla (ala-aste), josta Eduardo sanoi "hienoin koulu, missä olen koskaan käynyt". Perspektiiviä lauseelle antaa se, että Andere on kiertänyt satoja tai jopa tuhansia kouluja maailmassa. Hieno tunnustus hienolta arvostetulta koulumieheltä. 

Keskustelimme Eduardon ja opettajien kanssa seuraavista koululaitosta muuttaneista teemoista: 

1. Miten iPhone-sukupolvi (vuoden 2007 jälkeen syntyneet) näkevät koulutuksen ylipäätään 

2. Miten korona pandemia muutti opetusta 

3. Miten tekoäly näkyy kouluissa 

4. Millaista epävarmuutta ja haavoittuvuutta Ukrainan ja Gazan sodat sekä demokratian kriisi Yhdysvalloissa on aiheuttanut koulutussektorilla 

Nämä kysymykset ja ilmiöt ovat haastaneet ja tulevat haastamaan kouluja ja opetusta toden teolla myös jatkossa. Osasyy Suomen heikentyneisiin PISA-tuloksiin saattaa piillä myös edellämainituissa seikoissa. Miten taklaamme jatkossa jakuvassa muutostilassa olevaa ympäristöä ja oppimista. Yhteinen johtopäätöksemme oli, että ainoastaan kuuntelemalla nuoria ja oppimalla heiltä ja heistä enemmän. 

Muuramen lukion uudet laboratoriotilat

Uskalla yrittää NYT yrittäjyyskisan tuomarina

 

Minulla oli kunnia osallistua tuomarina Uskalla Yrittää Suomen merkittävämpään nuorten yrittäjyystapahtumaan ja -kilpailuun. Kilpailussa valittiin Keski-Suomen edustajat valtakunnalliseen NYT-kilpailuun. 

Paikalla Jyväskylän Forumisssa oli 37 nuorten  NYT-yritystä, joista tiukka raatimme valitsi parhaat seuraavissa kategorioissa : 

1. Paras NYT-yritys

2. Paras tuote

3. Paras palvelu

4. Paras liikeidea 

5. Paras messuosasto 

6. Paras myyntipuhe (pitchaus). 

Tilaisuudessa palkittiin myös Keski-Suomen vuoden yrittäjyyskasvattaja. 

Päivä oli kaikenkaikkiaan todella antoisa ja täynnä nuorten yrittäjämäistä asennetta ja pöhinää. Yrittäjyys on hurjassa kasvussa nuorten keskuudessa ja uusia luovia tuotteita, palveluja ja liikeideoita suorastaan vilisi silmissä. Suomen yrittäjyys on hyvissä tuoreissa käsissä. Antaa nuorten vain tehdä. 

Antiikista ja historiasta inspiraatiota uusiin oppimisympäristöihin

 

                                                             Kuva lukion amfiteatterista 

Miten antiikki ja historia voivat edelleen inspiroida oppimista ja moderneja oppimisympäristöjä ? 

Sana dialogi tulee antiikin kreikan kielen sanoista dia (kautta) + logos (sana). Tämä kahden tai usemman ihmisen vuoropuhelu on parhaimmillaan toisen arvostamista ja ymmärtämistä ilman omien arvostusten ja oletusten tuomista keskusteluun. Upeinta tasoa edustaa yhdessä ajattelu ja uusien ideoiden tuottaminen yhdessä eli idealogi. Tällöin kaikki kokevat olleensa mukana prosessissa ja tuotoksessa. Dialogi on erinomainen oppimisen, opettamisen ja johtamisen menetelmä. Dialogi edellyttää turvallisuutta ja toisen arvostusta. 

Lukiomme kestävän kehityksen sertifikaatin kehittämisteema liittyy myös arvostuksen käsitteeseen. Miten arvostamme luontoa, elinympäristöämme sekä kulttuuriamme ja yhteisöämme. Tässä teemassa kaikki ja jokainen liittyvät toisiinsa. Miten arvostamme toistemme työntekoa, pidämmekö lukiomme paikat kunnossa ja mitä meille merkkaa ystävyys ja toveruus. Autammeko kaveria sillon kun on tarve. Heimossamme jokaisen pitää saada olla sitä mitä on kyseenalaistamatta. 

Terve sielu terveessä ruumiissa -sanonta on jo antiikin ajoista lähtien viitannut ihmisen kokonaisvaltaiseen terveyskäsitykseen. Eli kun pitää huolta kehostaan, niin mielikin pysyy virkeämpänä. Ja kääntäen virkeä ihminen pitää huolta kropastaan. Tätä mielen ja kehonhuoltoa varten koulunmäelle valmistuu ainutlaatuinen oppimisympäristö. Uimahalli- monitoimitalokompleksi kuntosaleineen on erittäin mittava panostus kuntalaisten hyvinvointiin. Lukiolle rakentui moderni ulko-oppimisympäristö, johon kuuluvat amfiteatteri opinportaat sekä 3 vs 3 koripallokenttä ja pingispöytä. Mielenhyvinvointia tuettiin Seppo pelillä ja mielenterveyskävelyllä koulun ympäristössä. 

Erasmus Rotterdamilainen oli 1500-luvulla elänyt humanisti ja renessanssifilosofi, joka korosti ihmisarvon mukaista elämää ja kohtelua. Lisäksi hän oli euroopan kansalainen, joka asui useassa eri maassa ja kävi kirjeenvaihtoa satojen eurooppalaisten valtionpäämiesten kanssa. Hänen nimeään kantava Erasmus+ akkreditointiohjelma käynnistui myös Muuramen lukiossa. Ensimmäinen vierailukohde oli Slovenian Koper, jossa lukiolaiset tutustuivat Sloveniaan huikeaan luontoon, ihmisiin ja historiaan. Tavoitteena ohjemassa on perehtyä eurooppalaiseen kulttuuriin, kieliin ja tapoihin. Erasmus elää siis vahvasti meissä.

Historiallisessa perspektiivissä tekemällä oppimisella on vahva tausta. Sanotaan, että kun kuulee niin unohtaa, kun tekee niin oppii ja kun opettaa niin ymmärtää. Ennen kouluja tämä tekemällä oppiminen eli learning by doing oli se ainoa tapa oppia jokin asia tai tehtävä. Harjoittelemme tätä tekemällä oppimista monessa oppiaineessa, mutta erityisesti kekessä ja yrittäjyydessä. Ilokseni huomasin uusien ykkösten runsaan määrään näissä opintojaksoissa. Yrittäjyyden oli valinnut jopa 50 opiskelijaa 85. Myös osuuskuntamme sai uusia kisällejä 39 ja opasopiskelijoita 26. Uusille opasopiskelijoille onkin tarvetta, sillä lukiollamme vieraili jo syksyn aikana ryhmät Nepalista,HongKongista, Shanghaista ja Unkarista. 

Osuuskunta Kisällimme on puolestaan jatkumoa keskiaikaisesta kilta- ja ammattikuntajärjestelmästä, jossa oppipoika harjoitteli jotakin ammattia ja teki sitten ns. kisällityön.Kisällityö saattoi olla vaikka kengät tai hattu, jolla lunastettiin ammattilaisen asema ammattikunnassa. Kisälli saattoi edetä mestariksi, joka oli alansa huippuammattilainen. Oltermanni oli kaupungin paras juustontekijä ja suutarimestari laadukkain kengäntekijä. 

Historia on siis läsnä ajassamme ja elää kanssamme jatkuvasti sekä antaa pohjaa monelle koulu-uudistukselle. 

                     Muuramen koulunmäen uusi koulu-, liikunta- ja kulttuurikeskus iltavalaistuksessa

EduFuturan yrittäjyyskasvatusfoorumi 2024

 

Pohdimme kollegoiden kanssa EduFuturan yrittäjyyskasvatusfoorumin 2024 paneelikeskustelussa aihetta: "Mitä on kestävä yrittäjyyskasvatus" ? 

Meillä Muuramen lukiossa kestävän kehityksen sertifikaatti antaa luontaisen raamin kaikelle lukion toiminnalle ja opintojaksoille. Kestävyyskasvatus pitää huomioida kaikessa kuten hankinnoissa, opetuksessa, toimintakulttuurissa, sitouttamisessa ja arjen tekemisessä. Koulutuksen ja koululaitoksen rooli on hyvin merkittävä kestävyyssiirtymässä. 

Kestävä yrittäjyyskasvatus näkyy meillä mm. lukion arvoissa. Kestävyysarvoja vahvistetaan siten, että yksi keskeinen arvomme on vastuullisuus. Tämä näkyy kaikkien heimomme jäsenien auttamisena ja vastuunkantamisena jokaisesta. 

Vaalimme luontosuhdetta siten, että pyrimme tekemään joka vuosi jonkuntyyppisen metsäretken joko koko lukion voimin tai vähintään Keke2 opintojakson puitteissa pienemmälle porukalle. Viime keväänä teimme koko lukion luontoretken Leivonmäen kansallispuistoon. Tämä tarkoittaa suunnitelmallista luonnossa olemista säännöllisesti. 

Kestävyyttä lisää myös arkipäivän käytännön ympäristöteot. Miten limsa- ja energiajuomatölkit kierrätetään, miten mittaamme päivittäistä ruokahävikkiä, tai miksi olemme hankkineet kierrätetyt  Lukiolaiskanettavat opiskelijoiden tietokoneiksi. Nämä kaikki asiat näkyvät arjessamme ja koulun toimintakulttuurissa päivittäin. 

Kestävää yrittäjyyskasvatusta toteuttavat myös lukion yrittäjyyden opintojaksot. Niissä pohditaan alusta alkaen sosiaalista kestävyyttä : yrittäjyystiimit luovuttavat usein yrittäjyysprojektinsa tuloksesta osan hyväntekeväisyyteen tai sitten projekti tähtää koko lukioyhteisön ja/tai asiakkaiden (lasten ja nuorten) hyvinvointiin ja osallisuuteen. 

Kansainvälisissä matkoissa ja lentomatkailussa olemme pohtineet ilmastokompensaation maksamista lukion työosuuskunta Kisällin kautta. Erasmus+ projekteissa kartoitamme Green travel mahdollisuuksia matkustaa maata ja meriä pitkin ilman lentämistä tai suosimme lähimatkailua. Kotikansainvälisyys yhdessä suomenruotsalaisen  Kruunupyyn (Kronoby) lukion kanssa on myös tätä vastuullisuutta. 

Mitä ymmärrämme oppimisella tai mitä oppiminen on ?

 

                                                             Kuva : Aki Puustinen

Mitä ymmärrämme oppimisella tai mitä oppiminen on?

Tämä dilemma ja ongelma on vaivannut oppimisen asiantuntijoita ja pedagogeja kautta historian.

Mielestäni yhden oppimisen idean tausta juontaa kauas renessanssiajan ajattelijoihin.

Heidän mielestään oppiminen oli erilaisten asioiden oivaltavaa yhdistämistä. Uudet ideat ja

konseptit syntyivät tieteiden välimaastosta. Kolme syytä näiden välimaastojen nousuun olivat

ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen, tieteiden yhdentyminen ja laskentatehon kasvaminen.

Tämä pätee myös nykyaikana. Merkityksellistä oppimisessa on myös tietojen ja taitojen

käyttäminen eri oppimisympäristöissä.

 

Kuluvan lukuvuoden aikana olemme pystyneet monipuolistamaan lukiomme oppimisympäristöjä.

Koko syyslukukauden elimme ja opiskelimme rakennustyömaan keskellä. Lukiolle rakennettiin

uusi luonnontiedesiipi laboratorioineen. Opiskelijoille saimme myös lisää kaivattua aulatilaa sekä

henkilöstölle sosiaalitilan suihkuineen. Nämä mittavat uudistukset lisäävät kaikkien

hyvinvointia ja jaksamista. Tämä miljoonan euron satsaus Muuramen kunnalta yhteisöömme on

merkittävä. Lisätilan myötä nostimme lukion aloituspaikkojen määrän 85.

 

Käynnistimme myös lukion uuden strategiatyön, jossa pohdimme mitä haluamme olla lukiona ja

yhteisönä tulevaisuudessa. Arvokeskustelun pohtiminen tulee sopivaan saumaan, kun uudet tilat

valmistuivat ja myös lukion henkilöstö on uudistunut. Maailma on myös muuttunut kymmenessä

vuodessa ja strategia kaipaa päivitystä. Mittareiden uudistaminen liittyy kestävän kehityksen

sertifikaatin uusiin kestävän tulevaisuuden indikaattoreihin. Jatkossa mittaamme opetukseen,

johtamiseen sekä toimintakulttuuriin liittyviä asioita. Niistä haluamme tietää ovatko ne toisintavaa,

ennakoivaa vai uudistavaa toimintaa. Parhaimmillaan oppilaitoksen toiminta säilyttää joitakin

perinteitä, uudistaa yhteiskuntaa sekä ennakoi tulevaa sopivassa suhteessa. Kestävyyskasvatusta voi

niin ikään edistää helposti kolmella tavalla: kestävä kehitys näkyy lukion arvoissa kuten meillä

vastuullisuus, toiseksi vaalitaan luontosuhdetta ja luonnossa olemista kuten yhteinen

luontoretkemme oli sekä jokapäiväiset käytännön ympäristöteot kuten vaikkapa ykkösten puunistutus tai pullojenkierrätys.

 

Kansainvälisyydessä elimme myös uuden kynnyksellä. Opetushallitus myönsi Muuramen lukiolle

yleissivistävän koulutuksen Erasmus -akkreditoinnin. Tämä tarkoittaa Opetushallituksen tukemia ja

suunnitelmallisia kansainvälisyyshankkeita useiksi vuosiksi eteenpäin. Akkreditointi on voimassa

vuoden 2027 loppuun saakka. Muuramen lukion kansainvälisyystoiminnan tavoitteina on lisätä

opiskelijoiden ja henkilöstön osallisuutta sekä monipuolistaa kielitaitoa ja kansainvälisyyttä. Lisäksi

haluamme edistää kestävän kehityksen osaamista ja lisätä eurooppalaista yhteistyötä

yrittäjyyskasvatuksen avulla. Näissä olemme hyviä.

 

Edellinen Erasmus+ hanke hollantilaisten kanssa loppui keväällä, joten akkreditointi on

erinomainen jatke kansainväliselle yhteistyölle. Alkukeväästä liikuntatutorit ja School on the Move

hanke järjestivät liikunnallista toimintaa vieraillemme talvisessa Suomen luonnossa. Hollantilaisten

lisäksi opasopiskelijamme olivat työllistettyjä kun lukiolla kävi vierailijaryhmiä Uzbekistanista,

Nigeriasta, Nepalista, Kazakstanista sekä lähempää Kruunupyystä, Haapajärveltä ja Äänekoskelta.

Toimintamme kiinnostaa lähellä ja kaukana.

 

 

Myös kevään abiturientit ovat olleet lukiomme toiminnassa hyvin aktiivisesti mukana. Toimintanne

on ollut koko lukion ajan hyvin opiskelumyönteistä ja laadukasta. Teimme paljon asioita yhdessä.

Joukossanne oli lukuisa kisällejä ja duunirinkiläisiä. Teimme yhdessä yo-salia, kirjanpäällystystä,

vierasryhmien opastusta ja monia muita työtehtäviä. Teitä on aina mukana nähdä töissä tai

harrastuksissa kummiyrityksissä ja muualla. Abiturienteilla on asenne kohdallaan. Joku viisas onkin

sanonut, että kaiken muun voi oppia paitsi asennetta. Se joko on tai ei ole. Teillä se on kohdillaan.

Teitä jää todellakin kaipaamaan.

 

Olemme olleet enemmän kollegoita ja työkavereita kuin opettajia ja opiskelijoita. Minusta tämä

tasa-arvoisuus on ollut hienoa ja ehdoton rikkaus. Meillä on paljon yhteistä jaettavaa ja

muisteltavaa. Muistan lämmöllä penkkaripäivän ohjelmaanne, joka oli toisia arvostava, oli kyseessä

sitten opiskelijakolleganne tai henkilöstö. Piditte riman korkealla. Muistan ikäni myös sen

kruunupäisen korvapuustin penkkariautossa. Kaikki tämä kielii hyvistä ja lämpimistä suhteistamme

opiskelijoiden ja opettajien välillä. Se on meille parasta asiakaspalautetta.

 

Sanotaan, että ihminen on viisaimmillaan ylioppilaana ja yleistieto kapenee sen jälkeen. Haluaisin

kuitenkin muistuttaa teitä jatkuvan kasvun ja oppimisen merkityksellisyydestä. Pitäkää silmät ja

korvat avoinna erilaisille ilmiöille ja maailman menolle. Tavatkaa mahdollisimman paljon erilaisia

ihmisiä ja käykää dialogia heidän kanssaan ja arvostakaa muita. Menkää uusiin paikkoihin ja

ihmetelkää erilaisuutta. Maailma on hieno paikka oppia joka päivä uutta.

 

Kiitos ja hyvää jatkoa elämäänne!

 

Aki Puustinen

Rehtori

Muuramen lukio

Mitä laskeville oppimistuloksille voidaan tehdä? Maalaisjärjellä tehty PISA-analyysi

 

    

                                             Kuva : Aki Puustinen DALL-E 3 tekoälyohjelmalla 

Kouluväki ja Suomen päättäjät ovat nousseet takajaloilleen tuoreiden PISA tulosten julkaisun jälkeen. Entisestä PISAlandiasta on tullut OECD:n keskiverto koulumaa, joskin vielä olemme hieman keskiarvon yläpuolella. Silti Suomi on valittu maailman onnellisemmaksi maaksi useita kertoja peräkkäin. Mikä tässä yhtälössä mättää ? 

Laadin 10 kohdan listan siitä, miten joitakin asioita voitaisiin todennäköisesti parantaa oppimisessa. Huomionarvoista on myös se, että valtaosa oppimisesta (80%) tapahtuu nykyisin muualla kuin koulussa. Puolet tästä listasta ei juurikaan liity kouluun vaan koteihin ja yhteiskunnan mullistuksiin. Useat niistä liittyvät perhe-elämään ja vain osa tukee koulussa oppimista. Lista ei perustu mihinkään tutkimukseen vaan 28 vuoden kokemukseen ja työskentelyyn kouluissa (yläkoulu ja lukio) opettajana, rehtorina sekä isänä ja kasvattajana olemiseen. 

1. Luetaan pienille lapsille kotona, koska lasten sanavarasto on kaventunut. Aamupala ja päivällinen syödään yhdessä kodeissa ja jutellaan päivän asioista. Opetellaan samalla dialogia ja toisen kuuntelemista. Tasainen rytmi ja toistuvuus elämässä luovat turvaa.

      2. Ollaan aikuisia ja päätetään asioista lasten puolesta eikä anneta lapsille vaihtoehtoja. Ole vanhempi, älä kaveri. Tuota lapsille myös pettymyksiä. 

      3. Ei kännyköitä kovin nuorille lapsille. Leikki on lapsen työtä, ei somettaminen. Leikki ja hulluttelu lisäävät luovuutta. 

4.   4. Leikitään, liikutaan ja urheillaan lasten kanssa. Tunti liikuntaa antaa kaksi tuntia energiaa. Motoriset taidot nostavat itseluottamusta ja minäpystyvyyttä.

     5. Tuetaan perheitä, koska yleensä nuorten ongelmat (myös oppimisvaikeudet) kumpuavat ja ovat heijasteita kotoa. Lasten ”ura” etusijalla. 

     6. Kunnon yöunet, koska puolet oppimisesta tapahtuu ja ”kiinnittyy” nukkuessa. Murrosikäisten lasten kännykät jätetään lataukseen yöksi muualle kuin makuuhuoneisiin. 

     7. Paperikirjat kouluihin takaisin osittain. Kirjoista on helpompi lukea pidempiä tekstejä ja kirjoja voidaan alleviivata ja tehdä muistiinpanoja marginaaleihin. 

     8. Muistiinpanojen tekeminen käsin tai diginä. Opitun pitää käydä omien aivojen kautta, jota motorinen toiminta lisää.

     9. Tarkistetaan kotona läksyt, joita tulee joka päivä. Työmoraali läksyissä ja muualla, näytä itse esimerkkiä. Katsotaan yhdessä uutiset, joista keskustellaan.

     10.  Kysellään lapsilta kokeisiin kirjan kappaleita ja tehtäviä. Myös yo-kokeisiin ”tentataan”/kysytään tehtäviä ja opintojaksojen kirjat. Ollaan samalla kiinnostuneita lasten koulunkäynnistä. Vaatii aikaa ja vaivannäköä vanhemmilta, mutta kannattaa taatusti. Tilataan sanomalehti.

Mitä tuumaat? Oletko mukana?