Onko ylioppilaskoe vielä sivistyksen mittari ?

 

Arvoisa juhlaväki

Tänään seisomme kynnyksellä, jossa yksi ajanjakso päättyy ja toinen alkaa. Ylioppilaslakki on

merkki tehdystä työstä, mutta myös kysymys tulevasta: mitä sivistys tarkoittaa juuri nyt?  Tekoäly

kirjoittaa esseitä, maailmankuva horjuu nopeiden muutosten edessä ja totuus tuntuu ajoittain

utopialta. Ylioppilaskoetta on perinteisesti pidetty porttina sivistyksen maailmaan. Se on testannut

muistia, taitoja, kestävyyttä – ja ehkä hitusen hermoja. Mutta mittaako se enää sitä, mitä meidän on

pakko osata tässä ajassa?

 

Jos sivistys olisi vain oikeiden vastausten tietämistä, tekoäly olisi jo meitä kaikkia viisaampi. Se

tietää paljon, mutta ei kanna vastuuta. Sivistys ei ole tiedon määrää, vaan kykyä käyttää tietoa

viisaasti, eettisesti ja toista ihmistä kunnioittaen.

 

Ylioppilaskoe mittaa yhä jotakin tärkeää: pitkäjänteisyyttä, ajattelun kurinalaisuutta,

kokonaisuuksien hallintaa. Mutta sen arvo on lopulta suhteessa siihen, mitä ihminen oppii tässä

prosessissa muiden kanssa. Mainittua tiimioppimista ei voi korostaa liikaa. Keväällä myös lukion

ykköset opiskelivat Inno Flash yrittäjyysopinnoissa oikeasti yhdessä tekemistä

korkeakouluopinnoissaan. Ja tulokset olivat huikeita.

 

Teidän sukupolvenne on ensimmäinen, joka astuu aikuisuuteen tekoälyn kasvaessa vierellämme. Se

on kuin uusi kieli, jonka vasta opimme. Tekoäly ei vie ihmiseltä tarvetta oppia, mutta se muuttaa

tavan, jolla opimme.

 

Oppimisen ydin ei enää ole miten muistamme asiat, vaan miten ymmärrämme, arvioimme ja

sovellamme niitä. Tekoäly voi auttaa laskemaan, kääntämään, kirjoittamaan, mutta se ei tee

valintoja puolestamme. Sen rinnalla nousee entistä tärkeämmäksi kyky kysyä oikeita kysymyksiä,

kyseenalaistaa ja muodostaa oma näkemys.

 

Kuluvan lukuvuoden laajempi tavoite oli kulttuuri. Tämä liittyi kestävän kehityksen sertifikaatin

kehitysteemaan. Kulttuuri näkyi lukiolla mm. lukion 30-vuotisjuhlan mainioina esityksinä. Ennen

joulua saimme nauttia Sibelius lukion Joulushow spektaakkelista. Kunnan lukutaitokampanja ja

Yöjoulujuhla olivat myös henkistä kulttuuria. Energistä nuorisokulttuuria edusti säkenöivä pop- ja

rapartisti Jooja, joka konsertoi meille vappuna. Vaalimme luontosuhdetta koko lukion luontoretkellä

Leivonmäen kansallispuistoon. Kestävän kehityksen sertifikaatti auditoitiinkin keväällä erinomaisin

arvosanoin. Suurin kiitos tästä lankeaa keke-koordinaattoreille Mikalle ja Minnalle.  

 

Yhä useammin puhutaan planetaarisesta elämäntaidoista ja hyvinvoinnista. Se saattaa kuulostaa

suureelliselta, ja ehkä se sitä onkin. Kyse on taidosta elää niin, että planeetta mahtuu mukaan.

Tarvitsemme ymmärrystä globaaleista ilmiöistä ja kokonaisuuksien parempaa hallitsemista.

Toisaalta meillä pitää olla taitoa tehdä valintoja, jotka eivät perustu lyhytkestoiseen hyötyyn vaan

pitkäjänteiseen vastuuseen. Siihen liittyy myös empatia tulevia sukupolvia kohtaan.

Se ei ole vain ympäristötekoja, vaan se on arvovalinta, joka ulottuu kulutukseen, tapoihin,

politiikkaan ja tieteeseen. Se on sivistystä, joka ei rajaudu omaan päähän, vaan ulottuu maapalloon,

jonka jaamme. Olemme kokeneet asian niin merkitykselliseksi, että olemme valinneet

planetaarisuuden seuraavaksi kestävän kehityksen sertifikaatin teemaksi. Planetaarinen hyvinvointi

siis tulee näkymään oppilaitoksessamme seuraavat kolme vuotta vahvana.

 

Tässä laajemmassa ymmärryksessä meitä on auttanut kansainvälistyminen ja uusien ihmisten

kohtaaminen. Lukion kakkoset tutustuivat keväällä hollantilaisten ihmisten elämänmenoon ja

tapaan tehdä asioita. Syksyllä opiskelijaryhmä on lähdössä opintoretkelle Saksaan ja keväällä 2027

kansainväliseen konferenssiin Taiwaniin. Erasmus + akkreditointi mahdollistaa eurooppalaisten

nuorten vierailut toisiin maihin ja yhdessä oppimisen. Mielestäni tämä on sitä kuulua

globaalikansalaisuutta.

 

Myös totuuden käsite on kokenut kovia. Sosiaalinen media, algoritmit ja informaatiotulva

venyttävät sitä joka suuntaan. Yhä useammin törmäämme väitteisiin, jotka kuulostavat tosilta,

vaikka eivät ole sitä. Jokainen voi esiintyä osaajana ja tietäjänä. Emmekä jaksa enää perehtyä

asioihin historiallisesti ja objektiivisesti faktoihin nojaten.

 

Tässä ajassa totuus on ennen kaikkea vastuullisuutta ajattelussa. Meidän pitää tarkistaa lähteet,

ymmärtää ilmiöitä ja myöntää, kun olemme väärässä. Me opettajat ja kasvattajat otamme tämän

haasteen tosissamme. Sivistynyt ihminen ei ole se, joka on aina oikeassa, vaan se, joka etsii oikeaa

vilpittömästi.

 

Tänään juhlimme suorituksia, mutta ennen kaikkea matkaa, jonka olemme kulkeneet päästäksemme

tähän hetkeen. Ylioppilaslakki ei ole päätepiste, vaan lupaus: halusta kasvaa, oppia ja kantaa

vastuuta. Sivistys ei lopu tähän. Se alkaa juuri nyt, jokaisessa valinnassa, jonka teemme maailmasta,

toisistamme ja itsestämme.

Toivotan meille kaikille rohkeutta olla uteliaita, viisautta olla kriittisiä ja lempeyttä olla ihmisiä –

tässä ajassa, tällä planeetalla.

 

Paljon onnea, tuleva ylioppilaat. Tänään on teidän päivänne.

Rehtori Aki Puustinen

Muuramen lukio 

 

 

Esitykseni Mensa ry:n edustajille 11.4.2026

 

Tarvitsevatko lukiolaiset enemmän tukea ja erityisopetusta kuin ennen ?

Tässä joitakin huomioita Muuramen lukiosta erityisopetukseen liittyen :

Totta on, että osa lukioon tulijoista ovat siinä rajoilla, ovatko he lukiokelpoisia. Heillä perusosaaminen lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskemisessa on hyvin vaatimatonta. Onneksi tämän on vielä pieni osa tulijoista. Jonkinlainen merkitys tähän saattaa olla oppivelvollisuuden laajentamisella koskemaan toista astetta.

Syitä varmaan löytyy suurelta osin yleisestä lukemisen ja tekstien tuottamisen vähenemisestä, jolloin sanavarasto, käsitteet ja laajempi ymmärrys asioista on jäänyt vajavaiseksi. Osasyynä voi olla  myös perusopetuksen runsaampi erityisopetus ja tuki, johon lukioissa ei yksinkertaisesti ole mahdollisuuksia. Jos on tottunut hyvin pieniin ryhmiin ja vahvaan yksilölliseen tukeen, voivat lukio-opinnot ja opintojen etenemisen vauhti tuntua ylivoimaiselta. Joskus runsas tarjonta luo myös paljon kysyntää, näin myös erityisopetuksessa.

Meillä Muuramen lukiossa olemme taklanneet tätä orastavaa ongelmaa lisäämällä erityisopetusta. Menossa on myös oppimisen tuen hanke Koko lukio tukee. Lisäksi olemme kehittäneet kaikkiin aineisiin liittyvän PLUSSA-pajan sekä luonnontieteisiin liittyvän LUMA-pajan. Pajoissa voi käydä tekemässä yhdessä tehtäviä, kotiläksyjä, rästitehtäviä tai kysymässä ihan muuten vaan apua lukio-opintoihin. Pariopettajuutta on hyödynnetty lyhyessä matematiikassa ja keskipitkän ruotsin opintojaksoilla. Kaikille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta tukiopetukseen. Näillä keinoilla isommat hankaluudet on saatu toistaiseksi selätettyä. 

Yhdistetty lakkiais- ja itsenäisyyspäivänpuhe

 

                                                                                      

                                                             Kuva : Markus Metsänen

JUHLAPUHE

 Arvoisa juhlaväki

Tänään juhlimme kahta merkittävää virstanpylvästä: Muuramen lukion uusia ylioppilaita ja Suomen 108-vuotista itsenäisyyttä. Molemmat juhlan aiheet kertovat tarinaa kasvusta, kehityksestä ja rohkeudesta kulkea omaa polkuaan.

Suomi on menestynyt kansakuntana, koska olemme uskaltaneet uudistua, pitäneet kiinni arvoistamme ja tehneet yhteistyötä yli rajojen. Samat periaatteet ovat ohjanneet myös Muuramen lukiota. Kolmen vuosikymmenen aikana lukiomme on kasvanut paitsi oppilaitoksena, myös yhteisönä, joka erottuu rohkeudellaan, pedagogisella osaamisellaan ja vahvalla arvopohjallaan.

Lakkiaisten ohella yksi syksyn kohokohdista oli Muuramen lukion 30-vuotisjuhla. Saimme nauttia hienoista opiskelijoidemme teatteri- ja musiikkiesityksistä. Teissä on potentiaalia. Myös alumnimme pistivät parastaan. Muuramen lukiosta voi ponnistaa pitkälle. Sen todistivat tieto-Finlandia palkinnon voittaja Riikka Leinonen ja breakdance taiteilija ja yrittäjä Jussi Sirviö. Riikan voimme nähdä huomenna lauantaina presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotolla klo 18.30 maissa. Ollaan siis tutkalla television äärellä.

Meillä on ollut halua ja rohkeutta kehittyä. Olemme ottaneet käyttöömme elokuussa Clevertouch-älytaulut, tehneet sähköremontin ja siirtyneet energiatehokkaisiin ledivaloihin. Viimeisimpänä uudistuksena hankimme koejakajan ja uuden abittiverkon kokeita varten. Uudistuksia ei tehdä vain teknologian vuoksi, vaan siksi, että haluamme tarjota opiskelijoillemme parhaan mahdollisen oppimisympäristön ja henkilöstölle hyvät työtilat.

Yhteistyö on ollut aina keskeinen osa menestystämme. Olemme saaneet kumppaniksemme uudet kummiyritykset Aistisiimes Oy:n ja Method Putkiston, ja tiivistäneet yhteistyötä Opinsys Oy:n kanssa. Tämä ei ole vain verkostoitumista – se on yhteistä kasvua, jossa opiskelijat saavat kosketuksen työelämään ja yritykset tuoreita näkökulmia tulevaisuuden osaajilta.

Kansainvälisyys on ollut aina meille tärkeää. Olemme saaneet kansainvälisiä vieraita ja tehneet vierailuja, jotka ovat avartaneet opiskelijoidemme maailmankuvaa ja vahvistaneet kulttuurista ymmärrystä. Tammikuussa 2026 opiskelijaryhmä on lähdössä Hollantiin oppimaan yhteistyötä ja paikallista kulttuuria.

Samalla olemme olleet ylpeitä siitä, että Liikkuva opiskelu -mallimme on herättänyt kiinnostusta niin Opetushallituksessa kuin Opetus- ja kulttuuriministeriössä saakka. Yrittäjyydessä ja kestävässä kehityksessä opiskelijamme ovat olleet mukana Muuramen kunnan kestävän yrittäjyyden viikon yrittäjäpaneelissa 5.9. Opiskelijamme olivat tuossa tapahtumassa juontamassa ja vaikuttamassa. Kakkosten yrittäjyystiimi järjesti Joulutorin Mäkelänmäen pienille koululaisille.

Mutta tänään juhlimme teitä, tulevat uudet ylioppilaat. Te olette esimerkki siitä, mitä määrätietoisuus, uteliaisuus ja yhteistyö voivat saada aikaan. Teidän saavutuksenne ovat osa tätä suurempaa tarinaa – tarinaa Suomesta, tarinaa Muuramen lukiosta, tarinaa tulevaisuudesta.

Kiitos opettajille, jotka ohjaavat ja innostavat. Kiitos vanhemmille, jotka tukevat ja kannustavat. Kiitos opiskelijoille, jotka tekevät tästä yhteisöstä elävän ja eteenpäin katsovan.

Juhlikaamme tänään menneisyyttä, nykyhetkeä ja ennen kaikkea tulevaisuutta – yhdessä.

Hyvää itsenäisyyspäivää ja lämpimät onnittelut tuleville ylioppilaille!

International Forum on Bilingual Education and Cultivating Global Competence

The Beijing Haidian Education Research Institute organised an international online forum "International Forum on Bilingual Education and Global Competence" and Finland has been asked to provide one school principal for this forum. Muurame High School was selected. Here is my presentation : "Curriculum Development for Global Competence of Leadership in Muurame High School, Finland"

Portteja koulun tulevaisuuteen / Ruusupuisto tutkii ja keskustelee

                                                                     Kuva : Aki Puustinen

Minulla oli mahdollisuus osallistua Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen (OKL)  järjestämään paneelikeskusteluun koulujen tulevaisuudesta. Tapahtuman nimi oli Ruusupuisto tutkii ja keskustelee. Pohdimme alla olevia teemoja koulutuksesta : 

1. Jakakaa aluksi muille jokin asia koulustanne, josta olette erityisen ylpeä./ Mihin olette erityisen tyytyväisiä? 

"Olen erityisen tyytyväinen Muuramen lukion yhteisöllisyyten ja ns. heimoajatteluun, josssa jokainen yhteisömme jäsen (opiskelija, alumni, huoltaja, henkilöstön jäsen) on tärkeä. Pyrimme pitämään huolta toisistamme ja ympäristöstämme."

2. Kuinka kehittäminen saadaan pysymään jatkuvana ja koko yhteisön mittaisena teidän kokemuksenne mukaan? Miten yhteisö innostuu ja sitoutuu? Miten koulun näette roolinne koulun johtajina uudistamisessa?

"Kehittäminen on lukiomme DNA:ssa kestävän kehityksen sertifikaatin myötä.  Auditointi on voimassa aina kolme vuotta kerrallaan ja joka vuosi meidän tulee kehittää jotakin osa-aluetta. Kuluvana lukuvuonna se on kulttuuri. Kehittäminen tapahtuu opettajatiimien kautta, jotka ideoivat kehittämiskohteet, päättävät vastuuhenkilöt ja aikatauluttavat toimet. Tiimien jaettu johtajuus toimii erinomaisesti myös näissä kehittämistehtävissä. Pyrin kuuntelemaan yhteisömme jäseniä ja suunnata kehittämisajatuksiamme noiden toiveiden pohjalle." 

3. Mitkä teidän mielestänne ovat sellaisia idulla olevia asioita, jotka tulevat muuttamaan, ainakin joitakin kouluja tulevaisuudessa? 

"Demografiset väestömuutokset tyhjentävät jo nyt osaa Suomesta ja pakottavat kunnat yhteistyöhön. Jokaisessa kunnassa ei tulla näkemään jatkossa omaa koulua, vaikka se onkin monelle kunnalle identiteettikysymys. Opettajuutta ja johtamista haastaa ja möyhentää tulevaisuudessa tekoäly. Tekoälyssä on hurja potentiaali, kunhan perusasiat on ensin opeteltu hyvin kuten luku-, kirjoitus- ja peruslaskutaidot."

4. Millaisia kokeiluja tulemme näkemään? Mitä te haluaisitte nähdä?

"Taito- ja taideaineet (musiikki, kuvataide, liikunta) voivat korvaata yhden ylioppilaskokeen viidestä vaadittavasta kokeesta. Millainen siihen liittyvä valmistava näyttö sitten oikein on esim. liikunnassa. Se jää nähtäväksi. Myös suulliset kokeet osana yo-koetta voivat olla haasteellisia järjestää."

5. Koulujen kehittäminen on erilaista eri kouluissa, ja tämän vuoksi koulut myös eroavat entistä enemmän toisistaan. Mitä te ajattelette tästä?

"Erilaisten kehittämishankkeiden myötä erilaisia ja erikokoisia kouluja on mahdollista saada yhteiskehittämisen piiriin. Tämä voi onnistuessaan olla hyvin hedelmällistä ja toisilta oppiminen upeaa. Aktiiviset koulut näkyvät ja kuuluvat, mutta passiiviset voivat jäädä ulkokehälle. Usein on myös niin, että hyvät ja toisaalta huonot asiat kasautuvat joihinkin kouluihin, kuntiin tai alueille. Positiivisella näkyvyydellä ja houkuttavilla kehittämisteemoilla voidaan saada useampia kouluja mukaan. Opetushallituksen rahoitusleikkaus 2 meur on toki hankaloittanut kehittämishankkeiden läpimenoa "

Muuramen lukion 30-vuotisjuhla ja menestyksen kulmakivet

 

                                                          Kuva : Markus Metsänen