Muuramen kunnan yrittäjyyskasvatusveso ja Leijonan luola -kisa

 

                                                                          

                                                                    Kuva : Heini Kiljala 

Muuramen kunnassa järjestettiin koko kunnan opettajien ja ohjaajien yhteinen yrttäjyyskasvatusvesopäivä 10.8.2026. Päivän toteutuksesta vastasi yrittäjyyden KUTI-tiimi (=kuntatiimi), johon kuuluu opettajia varhaiskasvatuksesta lukioon saakka, paikallinen yrittäjä sekä kunnan yrittäjyysasiamies. Koulutuspäivän ideana ja tavoitteena oli luovuus. Ryhmät laitettiin ideoimaan uusia yrittäjyyskonsepteja, hyödykkeitä ja palveluja huumoria unohtamatta. Lopputulokset olivat loistavia, jotka esiteltiin Leijonan luola -kisassa. 

Minulla oli ilo ja kunnia olla yhtenä tuomariston jäsenenä kyseisessä Leijonan luola -kilpailussa. Kilpalussa arvioitiin tuoteidean luovuutta, monistettavuutta, brändiä ja esillepanoa sekä pitchauspuheen onnistumista. 

Yrittäjyyspäivä ja Leijona luola -kisa ilmensivät ja toteuttivat loistavasti Euroopan Unionin EntreComp yrittäjyysosaamisen viitekehystä (ideat ja mahdollisuudet, resurssit, toimiksi muuttaminen). Se määrittelee yrittäjyyden kyvyksi muuttaa ideat ja mahdollisuudet arvoiksi (taloudellisiksi, sosiaalisiksi tai kulttuurisiksi).

EntreComp viitekehyksen 15 yrittäjyystaitoa

Onko ylioppilaskoe vielä sivistyksen mittari ?

 

Arvoisa juhlaväki

Tänään seisomme kynnyksellä, jossa yksi ajanjakso päättyy ja toinen alkaa. Ylioppilaslakki on

merkki tehdystä työstä, mutta myös kysymys tulevasta: mitä sivistys tarkoittaa juuri nyt?  Tekoäly

kirjoittaa esseitä, maailmankuva horjuu nopeiden muutosten edessä ja totuus tuntuu ajoittain

utopialta. Ylioppilaskoetta on perinteisesti pidetty porttina sivistyksen maailmaan. Se on testannut

muistia, taitoja, kestävyyttä – ja ehkä hitusen hermoja. Mutta mittaako se enää sitä, mitä meidän on

pakko osata tässä ajassa?

 

Jos sivistys olisi vain oikeiden vastausten tietämistä, tekoäly olisi jo meitä kaikkia viisaampi. Se

tietää paljon, mutta ei kanna vastuuta. Sivistys ei ole tiedon määrää, vaan kykyä käyttää tietoa

viisaasti, eettisesti ja toista ihmistä kunnioittaen.

 

Ylioppilaskoe mittaa yhä jotakin tärkeää: pitkäjänteisyyttä, ajattelun kurinalaisuutta,

kokonaisuuksien hallintaa. Mutta sen arvo on lopulta suhteessa siihen, mitä ihminen oppii tässä

prosessissa muiden kanssa. Mainittua tiimioppimista ei voi korostaa liikaa. Keväällä myös lukion

ykköset opiskelivat Inno Flash yrittäjyysopinnoissa oikeasti yhdessä tekemistä

korkeakouluopinnoissaan. Ja tulokset olivat huikeita.

 

Teidän sukupolvenne on ensimmäinen, joka astuu aikuisuuteen tekoälyn kasvaessa vierellämme. Se

on kuin uusi kieli, jonka vasta opimme. Tekoäly ei vie ihmiseltä tarvetta oppia, mutta se muuttaa

tavan, jolla opimme.

 

Oppimisen ydin ei enää ole miten muistamme asiat, vaan miten ymmärrämme, arvioimme ja

sovellamme niitä. Tekoäly voi auttaa laskemaan, kääntämään, kirjoittamaan, mutta se ei tee

valintoja puolestamme. Sen rinnalla nousee entistä tärkeämmäksi kyky kysyä oikeita kysymyksiä,

kyseenalaistaa ja muodostaa oma näkemys.

 

Kuluvan lukuvuoden laajempi tavoite oli kulttuuri. Tämä liittyi kestävän kehityksen sertifikaatin

kehitysteemaan. Kulttuuri näkyi lukiolla mm. lukion 30-vuotisjuhlan mainioina esityksinä. Ennen

joulua saimme nauttia Sibelius lukion Joulushow spektaakkelista. Kunnan lukutaitokampanja ja

Yöjoulujuhla olivat myös henkistä kulttuuria. Energistä nuorisokulttuuria edusti säkenöivä pop- ja

rapartisti Jooja, joka konsertoi meille vappuna. Vaalimme luontosuhdetta koko lukion luontoretkellä

Leivonmäen kansallispuistoon. Kestävän kehityksen sertifikaatti auditoitiinkin keväällä erinomaisin

arvosanoin. Suurin kiitos tästä lankeaa keke-koordinaattoreille Mikalle ja Minnalle.  

 

Yhä useammin puhutaan planetaarisesta elämäntaidoista ja hyvinvoinnista. Se saattaa kuulostaa

suureelliselta, ja ehkä se sitä onkin. Kyse on taidosta elää niin, että planeetta mahtuu mukaan.

Tarvitsemme ymmärrystä globaaleista ilmiöistä ja kokonaisuuksien parempaa hallitsemista.

Toisaalta meillä pitää olla taitoa tehdä valintoja, jotka eivät perustu lyhytkestoiseen hyötyyn vaan

pitkäjänteiseen vastuuseen. Siihen liittyy myös empatia tulevia sukupolvia kohtaan.

Se ei ole vain ympäristötekoja, vaan se on arvovalinta, joka ulottuu kulutukseen, tapoihin,

politiikkaan ja tieteeseen. Se on sivistystä, joka ei rajaudu omaan päähän, vaan ulottuu maapalloon,

jonka jaamme. Olemme kokeneet asian niin merkitykselliseksi, että olemme valinneet

planetaarisuuden seuraavaksi kestävän kehityksen sertifikaatin teemaksi. Planetaarinen hyvinvointi

siis tulee näkymään oppilaitoksessamme seuraavat kolme vuotta vahvana.

 

Tässä laajemmassa ymmärryksessä meitä on auttanut kansainvälistyminen ja uusien ihmisten

kohtaaminen. Lukion kakkoset tutustuivat keväällä hollantilaisten ihmisten elämänmenoon ja

tapaan tehdä asioita. Syksyllä opiskelijaryhmä on lähdössä opintoretkelle Saksaan ja keväällä 2027

kansainväliseen konferenssiin Taiwaniin. Erasmus + akkreditointi mahdollistaa eurooppalaisten

nuorten vierailut toisiin maihin ja yhdessä oppimisen. Mielestäni tämä on sitä kuulua

globaalikansalaisuutta.

 

Myös totuuden käsite on kokenut kovia. Sosiaalinen media, algoritmit ja informaatiotulva

venyttävät sitä joka suuntaan. Yhä useammin törmäämme väitteisiin, jotka kuulostavat tosilta,

vaikka eivät ole sitä. Jokainen voi esiintyä osaajana ja tietäjänä. Emmekä jaksa enää perehtyä

asioihin historiallisesti ja objektiivisesti faktoihin nojaten.

 

Tässä ajassa totuus on ennen kaikkea vastuullisuutta ajattelussa. Meidän pitää tarkistaa lähteet,

ymmärtää ilmiöitä ja myöntää, kun olemme väärässä. Me opettajat ja kasvattajat otamme tämän

haasteen tosissamme. Sivistynyt ihminen ei ole se, joka on aina oikeassa, vaan se, joka etsii oikeaa

vilpittömästi.

 

Tänään juhlimme suorituksia, mutta ennen kaikkea matkaa, jonka olemme kulkeneet päästäksemme

tähän hetkeen. Ylioppilaslakki ei ole päätepiste, vaan lupaus: halusta kasvaa, oppia ja kantaa

vastuuta. Sivistys ei lopu tähän. Se alkaa juuri nyt, jokaisessa valinnassa, jonka teemme maailmasta,

toisistamme ja itsestämme.

Toivotan meille kaikille rohkeutta olla uteliaita, viisautta olla kriittisiä ja lempeyttä olla ihmisiä –

tässä ajassa, tällä planeetalla.

 

Paljon onnea, tuleva ylioppilaat. Tänään on teidän päivänne.

Rehtori Aki Puustinen

Muuramen lukio 

 

 

Esitykseni Mensa ry:n edustajille 11.4.2026

 

Tarvitsevatko lukiolaiset enemmän tukea ja erityisopetusta kuin ennen ?

Tässä joitakin huomioita Muuramen lukiosta erityisopetukseen liittyen :

Totta on, että osa lukioon tulijoista ovat siinä rajoilla, ovatko he lukiokelpoisia. Heillä perusosaaminen lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskemisessa on hyvin vaatimatonta. Onneksi tämän on vielä pieni osa tulijoista. Jonkinlainen merkitys tähän saattaa olla oppivelvollisuuden laajentamisella koskemaan toista astetta.

Syitä varmaan löytyy suurelta osin yleisestä lukemisen ja tekstien tuottamisen vähenemisestä, jolloin sanavarasto, käsitteet ja laajempi ymmärrys asioista on jäänyt vajavaiseksi. Osasyynä voi olla  myös perusopetuksen runsaampi erityisopetus ja tuki, johon lukioissa ei yksinkertaisesti ole mahdollisuuksia. Jos on tottunut hyvin pieniin ryhmiin ja vahvaan yksilölliseen tukeen, voivat lukio-opinnot ja opintojen etenemisen vauhti tuntua ylivoimaiselta. Joskus runsas tarjonta luo myös paljon kysyntää, näin myös erityisopetuksessa.

Meillä Muuramen lukiossa olemme taklanneet tätä orastavaa ongelmaa lisäämällä erityisopetusta. Menossa on myös oppimisen tuen hanke Koko lukio tukee. Lisäksi olemme kehittäneet kaikkiin aineisiin liittyvän PLUSSA-pajan sekä luonnontieteisiin liittyvän LUMA-pajan. Pajoissa voi käydä tekemässä yhdessä tehtäviä, kotiläksyjä, rästitehtäviä tai kysymässä ihan muuten vaan apua lukio-opintoihin. Pariopettajuutta on hyödynnetty lyhyessä matematiikassa ja keskipitkän ruotsin opintojaksoilla. Kaikille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta tukiopetukseen. Näillä keinoilla isommat hankaluudet on saatu toistaiseksi selätettyä. 

Yhdistetty lakkiais- ja itsenäisyyspäivänpuhe

 

                                                                                      

                                                             Kuva : Markus Metsänen

JUHLAPUHE

 Arvoisa juhlaväki

Tänään juhlimme kahta merkittävää virstanpylvästä: Muuramen lukion uusia ylioppilaita ja Suomen 108-vuotista itsenäisyyttä. Molemmat juhlan aiheet kertovat tarinaa kasvusta, kehityksestä ja rohkeudesta kulkea omaa polkuaan.

Suomi on menestynyt kansakuntana, koska olemme uskaltaneet uudistua, pitäneet kiinni arvoistamme ja tehneet yhteistyötä yli rajojen. Samat periaatteet ovat ohjanneet myös Muuramen lukiota. Kolmen vuosikymmenen aikana lukiomme on kasvanut paitsi oppilaitoksena, myös yhteisönä, joka erottuu rohkeudellaan, pedagogisella osaamisellaan ja vahvalla arvopohjallaan.

Lakkiaisten ohella yksi syksyn kohokohdista oli Muuramen lukion 30-vuotisjuhla. Saimme nauttia hienoista opiskelijoidemme teatteri- ja musiikkiesityksistä. Teissä on potentiaalia. Myös alumnimme pistivät parastaan. Muuramen lukiosta voi ponnistaa pitkälle. Sen todistivat tieto-Finlandia palkinnon voittaja Riikka Leinonen ja breakdance taiteilija ja yrittäjä Jussi Sirviö. Riikan voimme nähdä huomenna lauantaina presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotolla klo 18.30 maissa. Ollaan siis tutkalla television äärellä.

Meillä on ollut halua ja rohkeutta kehittyä. Olemme ottaneet käyttöömme elokuussa Clevertouch-älytaulut, tehneet sähköremontin ja siirtyneet energiatehokkaisiin ledivaloihin. Viimeisimpänä uudistuksena hankimme koejakajan ja uuden abittiverkon kokeita varten. Uudistuksia ei tehdä vain teknologian vuoksi, vaan siksi, että haluamme tarjota opiskelijoillemme parhaan mahdollisen oppimisympäristön ja henkilöstölle hyvät työtilat.

Yhteistyö on ollut aina keskeinen osa menestystämme. Olemme saaneet kumppaniksemme uudet kummiyritykset Aistisiimes Oy:n ja Method Putkiston, ja tiivistäneet yhteistyötä Opinsys Oy:n kanssa. Tämä ei ole vain verkostoitumista – se on yhteistä kasvua, jossa opiskelijat saavat kosketuksen työelämään ja yritykset tuoreita näkökulmia tulevaisuuden osaajilta.

Kansainvälisyys on ollut aina meille tärkeää. Olemme saaneet kansainvälisiä vieraita ja tehneet vierailuja, jotka ovat avartaneet opiskelijoidemme maailmankuvaa ja vahvistaneet kulttuurista ymmärrystä. Tammikuussa 2026 opiskelijaryhmä on lähdössä Hollantiin oppimaan yhteistyötä ja paikallista kulttuuria.

Samalla olemme olleet ylpeitä siitä, että Liikkuva opiskelu -mallimme on herättänyt kiinnostusta niin Opetushallituksessa kuin Opetus- ja kulttuuriministeriössä saakka. Yrittäjyydessä ja kestävässä kehityksessä opiskelijamme ovat olleet mukana Muuramen kunnan kestävän yrittäjyyden viikon yrittäjäpaneelissa 5.9. Opiskelijamme olivat tuossa tapahtumassa juontamassa ja vaikuttamassa. Kakkosten yrittäjyystiimi järjesti Joulutorin Mäkelänmäen pienille koululaisille.

Mutta tänään juhlimme teitä, tulevat uudet ylioppilaat. Te olette esimerkki siitä, mitä määrätietoisuus, uteliaisuus ja yhteistyö voivat saada aikaan. Teidän saavutuksenne ovat osa tätä suurempaa tarinaa – tarinaa Suomesta, tarinaa Muuramen lukiosta, tarinaa tulevaisuudesta.

Kiitos opettajille, jotka ohjaavat ja innostavat. Kiitos vanhemmille, jotka tukevat ja kannustavat. Kiitos opiskelijoille, jotka tekevät tästä yhteisöstä elävän ja eteenpäin katsovan.

Juhlikaamme tänään menneisyyttä, nykyhetkeä ja ennen kaikkea tulevaisuutta – yhdessä.

Hyvää itsenäisyyspäivää ja lämpimät onnittelut tuleville ylioppilaille!

International Forum on Bilingual Education and Cultivating Global Competence

The Beijing Haidian Education Research Institute organised an international online forum "International Forum on Bilingual Education and Global Competence" and Finland has been asked to provide one school principal for this forum. Muurame High School was selected. Here is my presentation : "Curriculum Development for Global Competence of Leadership in Muurame High School, Finland"

Portteja koulun tulevaisuuteen / Ruusupuisto tutkii ja keskustelee

                                                                     Kuva : Aki Puustinen

Minulla oli mahdollisuus osallistua Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen (OKL)  järjestämään paneelikeskusteluun koulujen tulevaisuudesta. Tapahtuman nimi oli Ruusupuisto tutkii ja keskustelee. Pohdimme alla olevia teemoja koulutuksesta : 

1. Jakakaa aluksi muille jokin asia koulustanne, josta olette erityisen ylpeä./ Mihin olette erityisen tyytyväisiä? 

"Olen erityisen tyytyväinen Muuramen lukion yhteisöllisyyten ja ns. heimoajatteluun, josssa jokainen yhteisömme jäsen (opiskelija, alumni, huoltaja, henkilöstön jäsen) on tärkeä. Pyrimme pitämään huolta toisistamme ja ympäristöstämme."

2. Kuinka kehittäminen saadaan pysymään jatkuvana ja koko yhteisön mittaisena teidän kokemuksenne mukaan? Miten yhteisö innostuu ja sitoutuu? Miten koulun näette roolinne koulun johtajina uudistamisessa?

"Kehittäminen on lukiomme DNA:ssa kestävän kehityksen sertifikaatin myötä.  Auditointi on voimassa aina kolme vuotta kerrallaan ja joka vuosi meidän tulee kehittää jotakin osa-aluetta. Kuluvana lukuvuonna se on kulttuuri. Kehittäminen tapahtuu opettajatiimien kautta, jotka ideoivat kehittämiskohteet, päättävät vastuuhenkilöt ja aikatauluttavat toimet. Tiimien jaettu johtajuus toimii erinomaisesti myös näissä kehittämistehtävissä. Pyrin kuuntelemaan yhteisömme jäseniä ja suunnata kehittämisajatuksiamme noiden toiveiden pohjalle." 

3. Mitkä teidän mielestänne ovat sellaisia idulla olevia asioita, jotka tulevat muuttamaan, ainakin joitakin kouluja tulevaisuudessa? 

"Demografiset väestömuutokset tyhjentävät jo nyt osaa Suomesta ja pakottavat kunnat yhteistyöhön. Jokaisessa kunnassa ei tulla näkemään jatkossa omaa koulua, vaikka se onkin monelle kunnalle identiteettikysymys. Opettajuutta ja johtamista haastaa ja möyhentää tulevaisuudessa tekoäly. Tekoälyssä on hurja potentiaali, kunhan perusasiat on ensin opeteltu hyvin kuten luku-, kirjoitus- ja peruslaskutaidot."

4. Millaisia kokeiluja tulemme näkemään? Mitä te haluaisitte nähdä?

"Taito- ja taideaineet (musiikki, kuvataide, liikunta) voivat korvaata yhden ylioppilaskokeen viidestä vaadittavasta kokeesta. Millainen siihen liittyvä valmistava näyttö sitten oikein on esim. liikunnassa. Se jää nähtäväksi. Myös suulliset kokeet osana yo-koetta voivat olla haasteellisia järjestää."

5. Koulujen kehittäminen on erilaista eri kouluissa, ja tämän vuoksi koulut myös eroavat entistä enemmän toisistaan. Mitä te ajattelette tästä?

"Erilaisten kehittämishankkeiden myötä erilaisia ja erikokoisia kouluja on mahdollista saada yhteiskehittämisen piiriin. Tämä voi onnistuessaan olla hyvin hedelmällistä ja toisilta oppiminen upeaa. Aktiiviset koulut näkyvät ja kuuluvat, mutta passiiviset voivat jäädä ulkokehälle. Usein on myös niin, että hyvät ja toisaalta huonot asiat kasautuvat joihinkin kouluihin, kuntiin tai alueille. Positiivisella näkyvyydellä ja houkuttavilla kehittämisteemoilla voidaan saada useampia kouluja mukaan. Opetushallituksen rahoitusleikkaus 2 meur on toki hankaloittanut kehittämishankkeiden läpimenoa "

Muuramen lukion 30-vuotisjuhla ja menestyksen kulmakivet

 

                                                          Kuva : Markus Metsänen

Jobshadowing at Europa 2000 Gymnazium in Budapest Hungary

 

Principal-owner Andras Papp and Erasmus+ coordinator Gabor Szalanczy

               What did I learn from jobshadowing and onjoblearning session in Budapest Hungary ?

Europa 2000 Gymnazium has 400 students and 45 teachers in the heart of Budapest Hungary. School is founded in the old hat factory and has 3 different faculties : bilangual, economical and digital . Europa 2000 Gymnazium is one of the Microsoft Showcase Schools. They use a lot Power BI for collecting data from students and teachers. Their digital education model was very innovative. 

Secondly I liked a lot for Leader in me program. It was sort of "inner entrepreneurship" model. There was 7 steps or habits for life leadership program. These steps were :

• be proactive / your are charge of your own learning
• have a plan
• prioritize important things first 
• win-win situation 
• dialoque / listen before you talk
• working together is powerful
• wellbeing (body, mind, heart, soul) in balance 

Muuramen lukion arvot ja strategia 2025

Arvo- ja strategiatyö päätökseen

Lukion arvotyöskentely saatiin toukokuussa päätökseen, kun lukion uudet arvot julkistettiin. Arvotyö on kestänyt 1,5 vuotta, johon on kuulunut useita henkilöstön ja opiskelijoiden arvopajoja sekä arvopaneeli-keskustelu. Läksimme liikkeelle pohtimalla maailmalla vallitsevia megatrendejä ja ajureita, jotka vaikuttavat tällä hetkellä opiskelijoidemme ja meidän toimintakenttäämme. Yhteiskuntia ja koululaitosta muovaavat voimakkaasti digitalisaatio ja tekoäly. Toisaalta kuntasektoria ravistavat niukkenevat resurssit ja pienenevät ikäluokat sekä koronan jälkeinen sosiaalisten kontaktien vaje. Koulumaailmassa olemme erityisesti huomanneet akateemisten taitojen heikkenemisen nimenomaan perustaidoissa: lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskemisessa.

Päivitetyllä strategialla ja uusilla arvoilla pyrimme taklaamaan kaikkia näitä puutteita. Strategiatyöhön ovat osallistuneet opiskelijakunta, henkilöstö, vanhempainkerho, kummiyritykset sekä yksi alumni. Uusiksi arvoiksi muotoutuivat yhteisen dialogin kautta:

·         aktiivisuus

·         hyvinvointi

·         vastuullisuus

·         yhteisöllisyys.

Laadukkaaseen lukiokoulutukseen pyrimme kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden eli mittareiden kautta, jotka ovat johtaminen, opetus ja toimintakulttuuri. Tärkeintä meille on oppimisen ilo ja hyvinvointi. Pyrimme jatkossakin olemaan luotettava ja haluttu kumppani. Visiossamme pyrimme taistelemaan passivoitumista vastaan.

Meksikolaisen professori Eduardo Anderen vierailu lukiolle

 

                                       Tutkija-professori Eduardo Andere Muuramen lukiolla

Meillä oli mainio mahdollisuus hedelmälliseen keskusteluun ja dialogiin meksikolaisen koulutusalan tutkijan ja tohtorin Eduardo Anderen kanssa. Tutustuimme päivän aikana Muuramen koululaitokseen ja teemaan "miten suomalainen koululaitos ja koulutus ovat muuttuneet viimeisen 20 vuoden aikana". 

Samalla vierailimme lukion uudessa luonnontiedesiivessä ja laboratoriossa sekä kiersimme Muuramen uudistetun uimahalli- ja liikuntahallikompleksin, jossa sijaitsevat koululle tärkeiden opiskeluhuolto-palveluiden tilat. Lopuksi piipahdimme Muuramen uudella Puukoululla (ala-aste), josta Eduardo sanoi "hienoin koulu, missä olen koskaan käynyt". Perspektiiviä lauseelle antaa se, että Andere on kiertänyt satoja tai jopa tuhansia kouluja maailmassa. Hieno tunnustus hienolta arvostetulta koulumieheltä. 

Keskustelimme Eduardon ja opettajien kanssa seuraavista koululaitosta muuttaneista teemoista: 

1. Miten iPhone-sukupolvi (vuoden 2007 jälkeen syntyneet) näkevät koulutuksen ylipäätään 

2. Miten korona pandemia muutti opetusta 

3. Miten tekoäly näkyy kouluissa 

4. Millaista epävarmuutta ja haavoittuvuutta Ukrainan ja Gazan sodat sekä demokratian kriisi Yhdysvalloissa on aiheuttanut koulutussektorilla 

Nämä kysymykset ja ilmiöt ovat haastaneet ja tulevat haastamaan kouluja ja opetusta toden teolla myös jatkossa. Osasyy Suomen heikentyneisiin PISA-tuloksiin saattaa piillä myös edellämainituissa seikoissa. Miten taklaamme jatkossa jakuvassa muutostilassa olevaa ympäristöä ja oppimista. Yhteinen johtopäätöksemme oli, että ainoastaan kuuntelemalla nuoria ja oppimalla heiltä ja heistä enemmän. 

Muuramen lukion uudet laboratoriotilat

Uskalla yrittää NYT yrittäjyyskisan tuomarina

 

Minulla oli kunnia osallistua tuomarina Uskalla Yrittää Suomen merkittävämpään nuorten yrittäjyystapahtumaan ja -kilpailuun. Kilpailussa valittiin Keski-Suomen edustajat valtakunnalliseen NYT-kilpailuun. 

Paikalla Jyväskylän Forumisssa oli 37 nuorten  NYT-yritystä, joista tiukka raatimme valitsi parhaat seuraavissa kategorioissa : 

1. Paras NYT-yritys

2. Paras tuote

3. Paras palvelu

4. Paras liikeidea 

5. Paras messuosasto 

6. Paras myyntipuhe (pitchaus). 

Tilaisuudessa palkittiin myös Keski-Suomen vuoden yrittäjyyskasvattaja. 

Päivä oli kaikenkaikkiaan todella antoisa ja täynnä nuorten yrittäjämäistä asennetta ja pöhinää. Yrittäjyys on hurjassa kasvussa nuorten keskuudessa ja uusia luovia tuotteita, palveluja ja liikeideoita suorastaan vilisi silmissä. Suomen yrittäjyys on hyvissä tuoreissa käsissä. Antaa nuorten vain tehdä. 

Antiikista ja historiasta inspiraatiota uusiin oppimisympäristöihin

 

                                                             Kuva lukion amfiteatterista 

Miten antiikki ja historia voivat edelleen inspiroida oppimista ja moderneja oppimisympäristöjä ? 

Sana dialogi tulee antiikin kreikan kielen sanoista dia (kautta) + logos (sana). Tämä kahden tai usemman ihmisen vuoropuhelu on parhaimmillaan toisen arvostamista ja ymmärtämistä ilman omien arvostusten ja oletusten tuomista keskusteluun. Upeinta tasoa edustaa yhdessä ajattelu ja uusien ideoiden tuottaminen yhdessä eli idealogi. Tällöin kaikki kokevat olleensa mukana prosessissa ja tuotoksessa. Dialogi on erinomainen oppimisen, opettamisen ja johtamisen menetelmä. Dialogi edellyttää turvallisuutta ja toisen arvostusta. 

Lukiomme kestävän kehityksen sertifikaatin kehittämisteema liittyy myös arvostuksen käsitteeseen. Miten arvostamme luontoa, elinympäristöämme sekä kulttuuriamme ja yhteisöämme. Tässä teemassa kaikki ja jokainen liittyvät toisiinsa. Miten arvostamme toistemme työntekoa, pidämmekö lukiomme paikat kunnossa ja mitä meille merkkaa ystävyys ja toveruus. Autammeko kaveria sillon kun on tarve. Heimossamme jokaisen pitää saada olla sitä mitä on kyseenalaistamatta. 

Terve sielu terveessä ruumiissa -sanonta on jo antiikin ajoista lähtien viitannut ihmisen kokonaisvaltaiseen terveyskäsitykseen. Eli kun pitää huolta kehostaan, niin mielikin pysyy virkeämpänä. Ja kääntäen virkeä ihminen pitää huolta kropastaan. Tätä mielen ja kehonhuoltoa varten koulunmäelle valmistuu ainutlaatuinen oppimisympäristö. Uimahalli- monitoimitalokompleksi kuntosaleineen on erittäin mittava panostus kuntalaisten hyvinvointiin. Lukiolle rakentui moderni ulko-oppimisympäristö, johon kuuluvat amfiteatteri opinportaat sekä 3 vs 3 koripallokenttä ja pingispöytä. Mielenhyvinvointia tuettiin Seppo pelillä ja mielenterveyskävelyllä koulun ympäristössä. 

Erasmus Rotterdamilainen oli 1500-luvulla elänyt humanisti ja renessanssifilosofi, joka korosti ihmisarvon mukaista elämää ja kohtelua. Lisäksi hän oli Euroopan kansalainen, joka asui useassa eri maassa ja kävi kirjeenvaihtoa satojen eurooppalaisten valtionpäämiesten kanssa. Hänen nimeään kantava Erasmus+ akkreditointiohjelma käynnistui myös Muuramen lukiossa. Ensimmäinen vierailukohde oli Slovenian Koper, jossa lukiolaiset tutustuivat Sloveniaan huikeaan luontoon, ihmisiin ja historiaan. Tavoitteena ohjemassa on perehtyä eurooppalaiseen kulttuuriin, kieliin ja tapoihin. Erasmus elää siis vahvasti meissä.

Historiallisessa perspektiivissä tekemällä oppimisella on vahva tausta. Sanotaan, että kun kuulee niin unohtaa, kun tekee niin oppii ja kun opettaa niin ymmärtää. Ennen kouluja tämä tekemällä oppiminen eli learning by doing oli se ainoa tapa oppia jokin asia tai tehtävä. Harjoittelemme tätä tekemällä oppimista monessa oppiaineessa, mutta erityisesti kekessä ja yrittäjyydessä. Ilokseni huomasin uusien ykkösten runsaan määrään näissä opintojaksoissa. Yrittäjyyden oli valinnut jopa 50 opiskelijaa 85. Myös osuuskuntamme sai uusia kisällejä 39 ja opasopiskelijoita 26. Uusille opasopiskelijoille onkin tarvetta, sillä lukiollamme vieraili jo syksyn aikana ryhmät Nepalista,HongKongista, Shanghaista ja Unkarista. 

Osuuskunta Kisällimme on puolestaan jatkumoa keskiaikaisesta kilta- ja ammattikuntajärjestelmästä, jossa oppipoika harjoitteli jotakin ammattia ja teki sitten ns. kisällityön.Kisällityö saattoi olla vaikka kengät tai hattu, jolla lunastettiin ammattilaisen asema ammattikunnassa. Kisälli saattoi edetä mestariksi, joka oli alansa huippuammattilainen. Oltermanni oli kaupungin paras juustontekijä ja suutarimestari laadukkain kengäntekijä. 

Historia on siis läsnä ajassamme ja elää kanssamme jatkuvasti sekä antaa pohjaa monelle koulu-uudistukselle. 

                     Muuramen koulunmäen uusi koulu-, liikunta- ja kulttuurikeskus iltavalaistuksessa

EduFuturan yrittäjyyskasvatusfoorumi 2024

 

Pohdimme kollegoiden kanssa EduFuturan yrittäjyyskasvatusfoorumin 2024 paneelikeskustelussa aihetta: "Mitä on kestävä yrittäjyyskasvatus" ? 

Meillä Muuramen lukiossa kestävän kehityksen sertifikaatti antaa luontaisen raamin kaikelle lukion toiminnalle ja opintojaksoille. Kestävyyskasvatus pitää huomioida kaikessa kuten hankinnoissa, opetuksessa, toimintakulttuurissa, sitouttamisessa ja arjen tekemisessä. Koulutuksen ja koululaitoksen rooli on hyvin merkittävä kestävyyssiirtymässä. 

Kestävä yrittäjyyskasvatus näkyy meillä mm. lukion arvoissa. Kestävyysarvoja vahvistetaan siten, että yksi keskeinen arvomme on vastuullisuus. Tämä näkyy kaikkien heimomme jäsenien auttamisena ja vastuunkantamisena jokaisesta. 

Vaalimme luontosuhdetta siten, että pyrimme tekemään joka vuosi jonkuntyyppisen metsäretken joko koko lukion voimin tai vähintään Keke2 opintojakson puitteissa pienemmälle porukalle. Viime keväänä teimme koko lukion luontoretken Leivonmäen kansallispuistoon. Tämä tarkoittaa suunnitelmallista luonnossa olemista säännöllisesti. 

Kestävyyttä lisää myös arkipäivän käytännön ympäristöteot. Miten limsa- ja energiajuomatölkit kierrätetään, miten mittaamme päivittäistä ruokahävikkiä, tai miksi olemme hankkineet kierrätetyt  Lukiolaiskanettavat opiskelijoiden tietokoneiksi. Nämä kaikki asiat näkyvät arjessamme ja koulun toimintakulttuurissa päivittäin. 

Kestävää yrittäjyyskasvatusta toteuttavat myös lukion yrittäjyyden opintojaksot. Niissä pohditaan alusta alkaen sosiaalista kestävyyttä : yrittäjyystiimit luovuttavat usein yrittäjyysprojektinsa tuloksesta osan hyväntekeväisyyteen tai sitten projekti tähtää koko lukioyhteisön ja/tai asiakkaiden (lasten ja nuorten) hyvinvointiin ja osallisuuteen. 

Kansainvälisissä matkoissa ja lentomatkailussa olemme pohtineet ilmastokompensaation maksamista lukion työosuuskunta Kisällin kautta. Erasmus+ projekteissa kartoitamme Green travel mahdollisuuksia matkustaa maata ja meriä pitkin ilman lentämistä tai suosimme lähimatkailua. Kotikansainvälisyys yhdessä suomenruotsalaisen  Kruunupyyn (Kronoby) lukion kanssa on myös tätä vastuullisuutta. 

Mitä ymmärrämme oppimisella tai mitä oppiminen on ?

 

                                                             Kuva : Aki Puustinen

Mitä ymmärrämme oppimisella tai mitä oppiminen on?

Tämä dilemma ja ongelma on vaivannut oppimisen asiantuntijoita ja pedagogeja kautta historian.

Mielestäni yhden oppimisen idean tausta juontaa kauas renessanssiajan ajattelijoihin.

Heidän mielestään oppiminen oli erilaisten asioiden oivaltavaa yhdistämistä. Uudet ideat ja

konseptit syntyivät tieteiden välimaastosta. Kolme syytä näiden välimaastojen nousuun olivat

ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen, tieteiden yhdentyminen ja laskentatehon kasvaminen.

Tämä pätee myös nykyaikana. Merkityksellistä oppimisessa on myös tietojen ja taitojen

käyttäminen eri oppimisympäristöissä.

 

Kuluvan lukuvuoden aikana olemme pystyneet monipuolistamaan lukiomme oppimisympäristöjä.

Koko syyslukukauden elimme ja opiskelimme rakennustyömaan keskellä. Lukiolle rakennettiin

uusi luonnontiedesiipi laboratorioineen. Opiskelijoille saimme myös lisää kaivattua aulatilaa sekä

henkilöstölle sosiaalitilan suihkuineen. Nämä mittavat uudistukset lisäävät kaikkien

hyvinvointia ja jaksamista. Tämä miljoonan euron satsaus Muuramen kunnalta yhteisöömme on

merkittävä. Lisätilan myötä nostimme lukion aloituspaikkojen määrän 85.

 

Käynnistimme myös lukion uuden strategiatyön, jossa pohdimme mitä haluamme olla lukiona ja

yhteisönä tulevaisuudessa. Arvokeskustelun pohtiminen tulee sopivaan saumaan, kun uudet tilat

valmistuivat ja myös lukion henkilöstö on uudistunut. Maailma on myös muuttunut kymmenessä

vuodessa ja strategia kaipaa päivitystä. Mittareiden uudistaminen liittyy kestävän kehityksen

sertifikaatin uusiin kestävän tulevaisuuden indikaattoreihin. Jatkossa mittaamme opetukseen,

johtamiseen sekä toimintakulttuuriin liittyviä asioita. Niistä haluamme tietää ovatko ne toisintavaa,

ennakoivaa vai uudistavaa toimintaa. Parhaimmillaan oppilaitoksen toiminta säilyttää joitakin

perinteitä, uudistaa yhteiskuntaa sekä ennakoi tulevaa sopivassa suhteessa. Kestävyyskasvatusta voi

niin ikään edistää helposti kolmella tavalla: kestävä kehitys näkyy lukion arvoissa kuten meillä

vastuullisuus, toiseksi vaalitaan luontosuhdetta ja luonnossa olemista kuten yhteinen

luontoretkemme oli sekä jokapäiväiset käytännön ympäristöteot kuten vaikkapa ykkösten puunistutus tai pullojenkierrätys.

 

Kansainvälisyydessä elimme myös uuden kynnyksellä. Opetushallitus myönsi Muuramen lukiolle

yleissivistävän koulutuksen Erasmus -akkreditoinnin. Tämä tarkoittaa Opetushallituksen tukemia ja

suunnitelmallisia kansainvälisyyshankkeita useiksi vuosiksi eteenpäin. Akkreditointi on voimassa

vuoden 2027 loppuun saakka. Muuramen lukion kansainvälisyystoiminnan tavoitteina on lisätä

opiskelijoiden ja henkilöstön osallisuutta sekä monipuolistaa kielitaitoa ja kansainvälisyyttä. Lisäksi

haluamme edistää kestävän kehityksen osaamista ja lisätä eurooppalaista yhteistyötä

yrittäjyyskasvatuksen avulla. Näissä olemme hyviä.

 

Edellinen Erasmus+ hanke hollantilaisten kanssa loppui keväällä, joten akkreditointi on

erinomainen jatke kansainväliselle yhteistyölle. Alkukeväästä liikuntatutorit ja School on the Move

hanke järjestivät liikunnallista toimintaa vieraillemme talvisessa Suomen luonnossa. Hollantilaisten

lisäksi opasopiskelijamme olivat työllistettyjä kun lukiolla kävi vierailijaryhmiä Uzbekistanista,

Nigeriasta, Nepalista, Kazakstanista sekä lähempää Kruunupyystä, Haapajärveltä ja Äänekoskelta.

Toimintamme kiinnostaa lähellä ja kaukana.

 

 

Myös kevään abiturientit ovat olleet lukiomme toiminnassa hyvin aktiivisesti mukana. Toimintanne

on ollut koko lukion ajan hyvin opiskelumyönteistä ja laadukasta. Teimme paljon asioita yhdessä.

Joukossanne oli lukuisa kisällejä ja duunirinkiläisiä. Teimme yhdessä yo-salia, kirjanpäällystystä,

vierasryhmien opastusta ja monia muita työtehtäviä. Teitä on aina mukana nähdä töissä tai

harrastuksissa kummiyrityksissä ja muualla. Abiturienteilla on asenne kohdallaan. Joku viisas onkin

sanonut, että kaiken muun voi oppia paitsi asennetta. Se joko on tai ei ole. Teillä se on kohdillaan.

Teitä jää todellakin kaipaamaan.

 

Olemme olleet enemmän kollegoita ja työkavereita kuin opettajia ja opiskelijoita. Minusta tämä

tasa-arvoisuus on ollut hienoa ja ehdoton rikkaus. Meillä on paljon yhteistä jaettavaa ja

muisteltavaa. Muistan lämmöllä penkkaripäivän ohjelmaanne, joka oli toisia arvostava, oli kyseessä

sitten opiskelijakolleganne tai henkilöstö. Piditte riman korkealla. Muistan ikäni myös sen

kruunupäisen korvapuustin penkkariautossa. Kaikki tämä kielii hyvistä ja lämpimistä suhteistamme

opiskelijoiden ja opettajien välillä. Se on meille parasta asiakaspalautetta.

 

Sanotaan, että ihminen on viisaimmillaan ylioppilaana ja yleistieto kapenee sen jälkeen. Haluaisin

kuitenkin muistuttaa teitä jatkuvan kasvun ja oppimisen merkityksellisyydestä. Pitäkää silmät ja

korvat avoinna erilaisille ilmiöille ja maailman menolle. Tavatkaa mahdollisimman paljon erilaisia

ihmisiä ja käykää dialogia heidän kanssaan ja arvostakaa muita. Menkää uusiin paikkoihin ja

ihmetelkää erilaisuutta. Maailma on hieno paikka oppia joka päivä uutta.

 

Kiitos ja hyvää jatkoa elämäänne!

 

Aki Puustinen

Rehtori

Muuramen lukio

Mitä laskeville oppimistuloksille voidaan tehdä? Maalaisjärjellä tehty PISA-analyysi

 

    

                                             Kuva : Aki Puustinen DALL-E 3 tekoälyohjelmalla 

Kouluväki ja Suomen päättäjät ovat nousseet takajaloilleen tuoreiden PISA tulosten julkaisun jälkeen. Entisestä PISAlandiasta on tullut OECD:n keskiverto koulumaa, joskin vielä olemme hieman keskiarvon yläpuolella. Silti Suomi on valittu maailman onnellisemmaksi maaksi useita kertoja peräkkäin. Mikä tässä yhtälössä mättää ? 

Laadin 10 kohdan listan siitä, miten joitakin asioita voitaisiin todennäköisesti parantaa oppimisessa. Huomionarvoista on myös se, että valtaosa oppimisesta (80%) tapahtuu nykyisin muualla kuin koulussa. Puolet tästä listasta ei juurikaan liity kouluun vaan koteihin ja yhteiskunnan mullistuksiin. Useat niistä liittyvät perhe-elämään ja vain osa tukee koulussa oppimista. Lista ei perustu mihinkään tutkimukseen vaan 28 vuoden kokemukseen ja työskentelyyn kouluissa (yläkoulu ja lukio) opettajana, rehtorina sekä isänä ja kasvattajana olemiseen. 

1. Luetaan pienille lapsille kotona, koska lasten sanavarasto on kaventunut. Aamupala ja päivällinen syödään yhdessä kodeissa ja jutellaan päivän asioista. Opetellaan samalla dialogia ja toisen kuuntelemista. Tasainen rytmi ja toistuvuus elämässä luovat turvaa.

      2. Ollaan aikuisia ja päätetään asioista lasten puolesta eikä anneta lapsille vaihtoehtoja. Ole vanhempi, älä kaveri. Tuota lapsille myös pettymyksiä. 

      3. Ei kännyköitä kovin nuorille lapsille. Leikki on lapsen työtä, ei somettaminen. Leikki ja hulluttelu lisäävät luovuutta. 

4.   4. Leikitään, liikutaan ja urheillaan lasten kanssa. Tunti liikuntaa antaa kaksi tuntia energiaa. Motoriset taidot nostavat itseluottamusta ja minäpystyvyyttä.

     5. Tuetaan perheitä, koska yleensä nuorten ongelmat (myös oppimisvaikeudet) kumpuavat ja ovat heijasteita kotoa. Lasten ”ura” etusijalla. 

     6. Kunnon yöunet, koska puolet oppimisesta tapahtuu ja ”kiinnittyy” nukkuessa. Murrosikäisten lasten kännykät jätetään lataukseen yöksi muualle kuin makuuhuoneisiin. 

     7. Paperikirjat kouluihin takaisin osittain. Kirjoista on helpompi lukea pidempiä tekstejä ja kirjoja voidaan alleviivata ja tehdä muistiinpanoja marginaaleihin. 

     8. Muistiinpanojen tekeminen käsin tai diginä. Opitun pitää käydä omien aivojen kautta, jota motorinen toiminta lisää.

     9. Tarkistetaan kotona läksyt, joita tulee joka päivä. Työmoraali läksyissä ja muualla, näytä itse esimerkkiä. Katsotaan yhdessä uutiset, joista keskustellaan.

     10.  Kysellään lapsilta kokeisiin kirjan kappaleita ja tehtäviä. Myös yo-kokeisiin ”tentataan”/kysytään tehtäviä ja opintojaksojen kirjat. Ollaan samalla kiinnostuneita lasten koulunkäynnistä. Vaatii aikaa ja vaivannäköä vanhemmilta, mutta kannattaa taatusti. Tilataan sanomalehti.

Mitä tuumaat? Oletko mukana?

Mitä Suomi on valtiona tarjonnut teille uudet ylioppilaat ?

 

Hyvä juhlaväki,

Minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät tervetulleiksi Muuramen lukion yhdistettyyn lakkiais- ja itsenäisyyspäivänjuhlaan.

Tänään ylioppilaslakin saavat 14 uutta ylioppilasta.

JUHLAPUHE

 Arvoisa juhlaväki

 Tänään juhlimme teitä tulevat uudet ylioppilaat sekä 106-vuotiasta itsenäistä Suomea. Oletteko

 koskaan miettineet mitä Suomi on valtiona antanut teille nuorille jo tähän mennessä?

 

Ensinnäkin Suomi on tarjonnut teille vakaan ja turvallisen elinympäristön. Muurame ja Jyvässeutu

ovat edelleen hyvin turvallisia paikkoja olla, liikkua ja elää nuoren elämää. Kaikkialla ei

todellakaan tilanne ole näin. Olemme saaneet lukea syksyn mittaan hälyttäviä uutisia mm. rakkaasta  

naapuristamme Ruotsista, jossa perinteinen kansankoti on ollut vaikeuksissa. Maahanmuutto ja

kehnosti hoidettu kotouttaminen, ovat saaneet osan nuorista barrikadeille. Siksi meidän on syytä

pitää huolta jokaisesta ja ottaa kaikki mukaan yhteiseen tekemiseen ja toimintaan. Vastuu tästä on

meillä jokaisella – tätä ei voi ulkoistaa. Se on jokapäiväisiä tekoja, ei puheita.

 

Suomi ja Keski-Suomi tarjoaa asukkailleen huikeat harrastusmahdollisuudet ja luonnon.

Muuramejoki, Päijänne, Riihivuori ja lukuisat eri luontokohteet ja harrastuspaikat tarjoavat meille

kaikille sellaisia mahdollisuuksia, joista useissa kunnissa voidaan vain unelmoida. Näihin

mahdollisuuksiin kannattaa tarttua. Myös lukiona olemme tarttuneet näihin meille suotuihin

mahdollisuuksiin. Useat alueen liikuntakohteet ovat myös kummiyrityksiämme ja yhteistyö heidän

kanssaan on jouhevaa. Te kaikki olette päässeet osallisiksi tästä hyvästä.  

 

Suomalainen yhteiskunta mahdollistaa lukiolaisille monia asioita. Toisen asteen maksuttomuus on

taannut teille ilmaisen opetuksen, koulukyydit, oppikirjat, tietokoneet sekä koululounaan. Tämä on

valtava kädenojennus koulutuksen ja nuorison suuntaan. Tätä kannattaa arvostaa eikä pitää itsestään

selvyytenä. Myös yhteiskunta haluaa teidän parastanne.    

 

Lukion lisäsiiven rakentaminen on iso satsaus Muuramen kunnalta. Tällä toimella parannamme

merkittävästi lukiolaisten ja henkilökunnan viihtyvyyttä, hyvinvointia sekä luonnontieteiden

opetusta. Koulunkäynti ja rakentaminen samaan aikaan on vaatinut meiltä sisua, joustavuutta ja

luovimista. Mutta hyvää kannattaa odottaa. Helmikuussa 2024 pääsemme muuttamaan uusiin

tiloihimme. Opettajien suunnittelutiimi on tehnyt valtavan hyvää työtä ja päässyt vaikuttamaan

lisäsiiven kalustukseen ja materiaalivalintoihin. Myös opiskelijoiden kekeryhmä on ideoinut

sisämateriaalien kuvia. Jonkun opiskelijan valokuvaotos päätyy luonnontiedeluokan seinälle.

Tämä on hieno tilaisuus avata myös uusien luokkien nimikilpailu. Paras ja kuvaavin nimi

 voittakoon.

 

Syksyyn on mahtunut paljon toimintaa. Ykkösten Tsemppipäivä toteutettiin yhdessä nuorisotoimen,

kirjaston ja seurakunnan kanssa. Tämä on aitoa ja mukavaa yhteistyötä. Kiitos vielä 23A ryhmälle

upeasta ”muotokuvasta”. Ihan oli näköinen. Kakkosten suurin ponnistus oli Erasmus+ retki

Hollantiin. Kyseinen Liikkuva opiskelu projekti saa jatkoa keväällä, kun saamme vieraita viikolla 6

Hollannista. Taiwan tiimi puolestaan edusti Suomea ja Muuramen lukiota kansainvälisessä Carbon

Neutral kestävän kehityksen konferenssissa. Upeita mahdollisuuksia molemmat. Uusia avauksia

olivat Ranskaan suuntautuneet neljän viikon mittaiset Mistral Boreal -minivaihdot kahdelle

opiskelijallemme ja Emman ja Ninan vastavierailu Muurameen. Bonjour vaan tytöt sinne

katsomoon.

 

Yrittäjyydessä järjestettiin koko Muuramen kunnan kestävän yrittäjyyden viikko. Viikon aikana

lukiolla pidettiin yrittäjyysopintojen, Kisällin ja yrittäjyystalo Innolan infotilaisuuksia sekä mainio

yrittäjien paneelikeskustelu, johon saimme vieraita laajasti. Yrittäjyyden ja kestävän kehityksen

toimintamalliamme on muutenkin kysyntää: saimme kotimaisia vieraita Äänekosken ja

Haapajärven lukioista sekä kansainvälisiä vieraita Uzbekistanista, Kazakstanista ja Nigeriasta.

Opasopiskelijamme olivat syksyllä kiireisiä.

 

Marraskuun alussa taloustutkimus kysyi suomalaisilta mitä he kaipaavat ja minkä asioiden he

haluaisivat jatkuvan Suomessa? Valtaosa suomalaisista kaipaa turvallisuuden tunnetta,

auktoriteettien kunnioittamista ja hyvien tapojen kunnioittamista sekä säädyllistä käyttäytymistä.

Toisen kategorian muodostivat halu vankistaa yhteisöllisyyttä ja ihmisten välistä huolenpitoa. Myös

me lukiona haluamme näitä samoja asioita. Nämä kaikki asiat palaavat toisten ihmisten ja itsensä

arvostamisen teemaan. Olemme siis hyvin perusasioiden äärellä.

 

Ja sitten päivän tärkeimpään teemaan - teihin hyvät abiturientit.

Noora : olet reipas nuori, jolle jalkapallo on ollut tärkeä urheilulaji. Menestys terveystiedon kokeessa tukee tätä toimintaa.

Miina : olet sinnikäs puurtaja etkä anna helposti periksi. Olet rauhallinen ja aina ystävällinen nuori.

Mari : sinulla on monia eri vahvuuksia kuten matematiikka, historia ja kielet. Tällainen monialaisuus on kovaa valuuttaa jatko-opinnoissa ja tulevaisuuden työelämässä.

Bea: teit kovan päivätyön lukion opiskelijakunnassa puheenjohtajana. Vastasit opiskelijakunnan viestinnästä, johtamisesta ja edistit lukiomme kestävän kehityksen työtä.

Neea : sinulla on kiinnostusta historiaan ja yhteiskunnallisiin aineisiin. Näitä tärkeitä oppeja pääsimme syventämään käytännössä Strasbourgissa EU parlamentissa.

Henna : olit opiskelijakunnan aktiiveja. Sinulla on myös kielellistä lahjakkuutta Ahkeroit myös tutoreissa.

Milla : sinulla on matemaattista ja kielellistä lahjakkuutta. Suoritit lukioaikanasi jopa yhden yliopiston kvanttifysiikan kurssin. Se on melkoinen saavutus.

Elli : olet sisukas opiskelija etkä anna periksi. Sinulla on vahva teatteri- ja näyttelijätausta Korpilahden kesäteatterista. Olet myös työteliäs nuori ja sinut voikin tavata töissä S-marketissa.

Enna : sinä olet herkkä näyttelijä ja taiteilijasielu. Säilytä se. Olet tehnyt myös todella vastuullista työtä lastentarhassa sekä kesäteatterissa avustajana.

Lassi : olet todella liikunnallinen nuori. Ihailen urheilijoiden sinnikkyyttä ja määrätietoisuutta. Nousit nuorten futsal maajoukkueeseen. Onnittelut siitä.

Sanja : olen tuntenut sinut pikkutytöstä ja Tuiveron päiväkodista saakka. Sinulla on runsaasti kielellistä taitoa ja osaamista. Olet ainutlaatuinen.

Sara : Liikunta ja itseilmaisu ovat lähellä sydäntäsi. Teit mm. harrasteopintoja Tanssi opistolle ja olit voittamassa street tanssin Suomen mestaruutta. Hienoja saavutuksia kaikki.

Aleksi : olen tuntenut sinut pienestä pojasta lähtien. On ollut mukava seurata kasvamistasi ja kehittymistäsi nuoreksi tyylitajuiseksi nuoreksi. Sinulla on hyvä huumorintaju ja yhteiskunnallisten asioiden ymmärrys.

Emilia : sinun vahvuutesi löytyvät taito- ja taideaineista. Olet työskennellyt mm. henkilökohtaisena avustajana, joka on hyvin merkityksellistä ja arvostettavaa työtä. Sinulla on empatiakykyä.

 

Tulevista ylioppilaista meille jäi siis hyvin myönteinen kuva. Teissä on monenlaisia osaajia ja

taitureita. Teissä on lukuisia urheilijoita, sinnikkäitä puurtajia ja työmyyriä, kansainvälisiä tyyppejä

ja kielineroja sekä monilahjakkuuksia. Käyttäkää noita taitoja eduksenne ja olkaa rohkeita. Kiitos

teille kaikille näistä yhteisistä vuosista ja toivon menestystä jokaiselle elämässänne.

Oikein onnellista lakkiais- ja itsenäisyyspäivää kaikille !